tiistai 16. kesäkuuta 2015

Tervessi ulkomailt!

Koton olla taas, yhten kappalanaki jopa.
Reisus ol hauska, kontit tul kipjäks kaikest siit kävelemisest, mut kyl se ol sen arvost. Kaik hiano nähtävyyrekki tul nähty omi silmi, eikä eksytty tai muutenka jouruttu pula oikestas kerttaka. Aik vaa men niin nopjast, et härintuskin ehtis tottuma siihe kaikke, ni sit täytyski jo lähte koti
Rahamenoka ei voinu mitenkä estä, kallis paik se Lontoo kaikenkaikkias ol. Melkke kaik men mitä säästös ol ja vähän enemmänki, mut sitä varte sin menttinki, et pistetä oikke kunnol haisema; syärä ja juara hyvi, käyrä ostoksil, eikä lasket mittä pikkurahoi! Onneks viraline loma on vast kahren kuukauren pääst..

Juhannuski o iha ovel jo, torsta me lähretä Salo, ku mam ja pap ova ny sit kaupunkilaissi ja ukol on perjanta vapa. Saa nährä mimmot me sovita sin kaupunkikortteeri koko kööri, mut kyl sopu sija antta ja jos ei an, ni sit täytty vaa tapel. Iltatoril ei varma torsta kannat pal havitel vaik miäl vähä tekiski, kattosi säätiarotust, et saret se on taas luvannu. Vaik ei me kyl sokerist olla, mut se ny on vakio et jussin satta. Ja iltatoritorsta.

Kaik sanova kans usse et Enklannis satta ain, mut ei sekä pitäny paikkas ainaka meirän kohral ollenka. Meil ei ollu takki tai sattenkeppit felis ollenka, ainoastas yhre tai kaks priiskala mä sain päällän viimesen päivän ku oltti matkal lentokentäl ja vaihretti matkal metroasema karu yli. Sit ku päästi lentokentäl peril katokse al suara metrost, ni sato ihan kaatamal, mut se ei tietenkä meit siin sit enää yhtä haitannu.

Mä en tair tän mittä enemppi kuvi laittakka, mut laitan ny yhren sentäs. Tää ol Ripleys believe it or not-museost ja ol tairet juur mun makuun. Se on nimittäi tehty paahtoleiväst, nam!

Taireteos

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Sukulaine o nukulaine, pöh!

Lainakirjoi
Jos pitkäst aikka ehtis taas tännekki jotta uut juttu rustama.

Kiiret o pitäny, ku arki on temmost ja sit olla olttu Perniös auttamas mummot ja pappat muutos. Muutenki o kaik mailmase asja hoirettavan, ni härintuski ehti koto mittä tekemä.

Kaks viikko sit me oltti mummon kans oikke käenpesäs  kuuntelemas yht serkkupoikka. Pappa ku kuul et me olla molemma menos sin, ni hää piirs oikke ristin keittiönpöyttä, ol kuulemma sen vert erinomane uutine, et mam läht mu feli ja tais se jollekki muul ja vähä yllätys olla.. Kiitost vaa seurast ja tervessi kaikil ketä ittes tunnista!

Matkaki lähesty kova vauhti, ei ol montta peevä enä. Eile mä kävi pankis vaihtamas vähä raha ja vähä jo jottai lumpuiki kattosi kapsekin pääl mitä mä voisis mukka otta. Vähä huanolt näyttä, mut kai siältki sit jotta kaupast löyttä ja jollei löyr, ni ainaki raha säästyvä.

Ens viikol mää olenki juur tual pois, ku noil o se viralline muuttopäiv, onneks muutama päiv siin aikka sit viäl, ennenku tartte tupa luavutta. Jos tulee hätätilanne ni päässe iteki viäl paikal.
Kauhja, kyl vähä tul poru ku me siält sunnuntaehtol lähretti kot ajama, vaik on siin mont mones. 
Ei voi muut sano ku et toi otsikomukane sananpars ei kyl tiär mittä.
Joka päiv täs ole funteeranu et kui kova ressi meil oliska ilman Lasset, vaik hä ol kuulema Maijan miälest ollu "vähä jännittävä". Ja nukulaisist saa hyvä ja tervellist soppa! 

maanantai 18. toukokuuta 2015

Kuulumissi

Kyl ol taas karu purotus arkke, ku ol toi pyhä ja perjanta ukol pekkane, oikke miniloma. Me käytti vähä liukkumas koko porukal torsta, perjanta iha kahrestas kirpputoreil ja lauanta flikan kans käytti ireaparkis treffamas muit häne kans samaikässi epelei. Kyl ol äit kuitti ku päästi kotti, flik nukkus autos ja ol pirttiä ku peippone illal, mää ite nukkusin jo ennen ku pää kunnol ot tyyny kiine ja ku mä heräsi aamul, ni mul ol sukakki viäl jalas, ai kauhja!

Eile tehti vähä omal pakal hommi ja nyy on takajalk kippiä ku voikuka saiva kyytti. Jotenki ourost se voikukkaraut on painanu mun kättenki nii et on melkke mustelma ja kipjä paik siin. Mut niinku Maija sanois, ni "see parantuu".
Lauanta taas jouttu varma taloyhtiö talkkois menemä, voi ol et siälläki jouttu sit jotta kans tekemä(ainaki esittämä) ja muutaman juamanki ottama, jos juatava on taas koko kerhohuane jääkaap töynö ja ku se makkara janotta ain nii piruste.

Sit mää tiätyst kans kovin tääl orottelen mun reissutan, ku vaja kolme viiko pääst me lähretä toverin kans KAHRESTA Lontoose kuureks päiväks.
Saa nährä kummot mä pärjän, ku noi mone päivä ei tart pittä hualt ku ittestäs, mut siin onki sit jo aika pal työsarkka!

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Mustiksoppa ja iha tavallist arkke. Ja vähä lissä mustiksoppa!!

Eipä tän mittä erikoist kuulu, tavallist arkke vaa. Pojal ol tosa vat vähä kipjä ja sekasi ja mää keitin hänel sit tiätyst mustiksoppa, ku se on kuulemma vatal hyvä. Mummo hunteeras heti et olekte juottanu hänel röystä vet, enkä mää tiär mitä hä on ulkko mahtanu suuhusas laitta, mut mää luulen et kyl hä taitta vaa hamppai tehrä tai sit se johtu mairost.

Mut tiäräkte mimmost erinomast se mustiksop oikke on, ku ei se meina millä loppu!
Me syötti sitä paljaltas enssi yks ilt, sit me syötti sitä puuron pääl ja rahkan ja viilin kans. Joka päiv jotenki. Ja ain vaa sitä on ja mul ruppe koht tulema kiintiö täytte. Semmot välillisest.. Ku noi lapse solkkava sen kans ja sitä on pitki lattioi, tänäp aamul poik pist sitä silmäsäski ja sit vast huuto tul. Ja mää jourun sen siivoma ja kaik vaatte ja tuuki o fläkei täys.

En tiär auttoik se kuitenki jotta, mut se häne vat on jo paremp ollu montta päivä ja oltti tänäp jo kerhoski. Aamul satoi lunt kauhjaste ja ol ihan pakasel, nyy se on plussal ja paista aurinko taas ja tosa takapihal onki aika lömmyne. Tulis se kesä jo, pääsis uijjuma.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Voiha Oksu!

Mu flik o kaks(ja pual) vuat vanha ja hänel o simmone unilelukoira, Oksu nimeltäs.
Eilä hä tul päiväunie jälkke ite alas ja hä ol ottanu se feli, vaikkei sitä oliska luppa oikke sänkyst pois tuara. Siis vaan, ettei se telau ja löytty ain illal siält.

No kummiski se sit eilä tääl alhal ol ja ku tul ehto ja nukkumaanmenoaik, ni me ruvetti iltahommi tekemä ja hä ot se kainalo ja kävi sen kans tosa erestakasi, ku orot et päästä vintti nukkuma. No toi pikkufateri oli siin sit pesul lavuaaris ja flikka tul siihe ja yhtäkki kauhja poru! Hää hyppäs tasajalkka ja huus ku syätävä ja siin samas mä tajusi et Oksu on vessanpytty puronnu!!!
Vähä nauruttiki(äitti), mut kyl vähä kävi sääliks, ku se koir oli sit ihan siel vetes asti ja ol tietyst kastunu ja toine huutta ja itke ku olis jotta pahemppaki tapahtunu. Mää sit onkisi se pois sielt ja flikkaki vähä rauhottus, mut se tietyst sit piti pestä, vaik se oliki käytännös puhrast vet, ku flika mukka Oksu putos kakkavette. Hyh hyh.

Isä sit lohrut et Oksu kävi vissi juamas vessanpöntöst, et semmossi ne koirat vähä tuppa olema ja et seuravaks Oksu meneki kylppy. Sit pyyhitti vähä kyyneli ja rupes vähä flikkaki nauruttama koko juttu.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Noni. Ny on ensmäne askela otettu ja mää tein itellän iha oman plokin.
Tul tual yhres ryhmäs murtteist juttu ja muu naurut se keskutelu jo muutenki ja sit ku miäs ain sano, et ku mää puhun kotiväen kans skypes tai puhelimes, ni heti se murre alkka mul tarttuma takas. Muuteha mää olen ihan täysin Hyvinkääläistyny, ettei must erota et mä josta muhalt olen!
No ei se murrekka tietenkä ol mikkä häpjä, ku kyl se on aika kurja jos kokonas sen unohtta.

Mut mitä mää sit tän mun plokisan sit oikke kirjotan? Ruakka mä laitan päivittäis, mut ei siit ny paljon juttu tul ja en usko et kukka halu nährä mimmosi kauhjoi lumpui mää päiväl tääl koton piränkä.. Noh. Tietyst mä varma kirjotan jotta arkissi asijoi ja muit jutui mitä ny tämmösen kotiäitin arjes kaikki voi sattu. Iha vaa ettei unhotu mist mä olen kotosi, ku mun lapsuurenkorinki ne piru ova myyntti pistäne ja meinava muutta Salo!

Mää meinasin et mä olisin heti keksiny tähä jonku piremmä jutu, mut nyy toi nuoremp mukula rupes huutama tuol vintis, ni mun täytty se hakke alas ennenku se suuttu peräte.
Jatketa taas toiste! Hei vaa!